Helmikuussa minulla oli hyvää aikaa retkeillä luonnossa. Aurinko on alkanut taas paistaa ja koska ajokelikin on ollut mitä mainioin, matkasin Hyvinkäälle Sveitsin harjulle ja sieltä edelleen Pirkanmaalle Ellivuoren hiihtokeskukseen. Käväisin myös Inkoon ja Taivassalon talven huurtamissa saaristomaisemissa. Raikkaassa meri-ilmassa ja hangissa kahlatessa sain idean tutkia sitä mitä kaikkea luonnon ja ympäristön vaikutuksista terveyteen oikein tiedetään.
Sveitsin harjumaisemissa
Noin puolentoista tunnin ajomatkan jälkeen saavun Sveitsinpuiston lumisiin maisemiin. Jääkauden aikana syntynyt Sveitsin harju Hyvinkäällä on ollut suosittu virkistyskohde 1800-luvulta lähtien. Sveitsin metsämaisemissa sijainneen kylpylän, Sanatoorion hoito-ohjelmiin kuului olennaisena osana liikunta alueen raikkaassa ilmanalassa.
Harjut ovat syntyneet aikanaan, kun sulavan jäätikön sisällä on virrannut joki, jonka pohjaan on laskeutunut maa-aineskerrostuma. Näin harjut kulkevat siten, kun mannerjää on edennyt.
Poikittaiskasautumat ovat reunamuodostumia ja Suomessa tunnetuin tällainen reunamuodostuma on Salpausselkä, johon Sveitsin harjukin kuuluu. Harjut ovat tärkeitä paikkoja pohjavesien muodostumiselle ja vesi onkin niissä useimmiten hyvälaatuista ja happirikasta.
Lukkojen kierros
Sveitsinpuistossa kuljen Sveitsin Majalta lähtevällä lukkojen kierroksen reitillä. Lukot ovat syntyneet jääkauden lopulla, kun mannerjäätiköstä irronneet ja maamassan alle hautautuneet jäälohkareet ovat myöhemmin sulaneet aiheuttaen maapainauman.
Lukkojen reitti kiertää nimensä mukaisesti kaksi sen varrella olevaa lukkoa. Sveitsinpuistossa on viisi muutakin vaihtelevassa maastossa kulkevaa 1-4 kilometriä pitkää luontopolkua. Vaikka reiteillä ei ole talvikunnossapitoa, ainakin lukkojen kierroksella on helppo kulkea, joskin korkeusvaihtelua on maaston muotojen tähden runsaasti.
Sveitsissä voi harrastaa ulkoliikuntaa ympäri vuoden. Luontopolkujen lisäksi täällä on hiihtokeskus, jossa on neljä laskettelurinnettä sekä lautailurinne. Täällä voi myös hiihtää valaistuilla reiteillä, joiden pituus vaihtelee 1,4 kilometristä neljään kilometriin.
Yli kolmasosa Sveitsinpuistosta on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Keväisin täällä saattaa päästä kuulemaan käpytikan nakutusta, nähdä vilauksen pikkujyrsijöitä metsästävästä kärpästä tai koko elämänsä samassa elinpiirissä viihtyvästä liito-oravasta.
Metsäluonnon erityispiirteet
Paitsi, että metsistä löytyy terveellistä syötävää keväästä syksyyn, esimerkiksi marjoja, sieniä ja erilaisia villiyrttejä, tarjoaa se myös muitakin yllättäviä terveyshyötyjä.
Puut erittävät haihtuvia öljyjä, fytonsidejä, jotka auttavat parantamaan vastustuskykyä. Ne vaikuttavat kemiallisesti mielialaan ja muistiin liittyviin aivoalueisiin ja pystyvät myös tasapainottamaan koko elimistön hormonituotantoa. Fytonsidit edistävät myös elimistön tappajasolujen toimintaa ja näin ollen pystyvät ehkäisemään esimerkiksi hengitysteiden tulehdussairauksia.
Puut sisältävät tuhansia yhdisteitä, jotka liittyvät muun muassa niiden puolustusmekanismiin taudinaiheuttajia vastaan. Osaa näistä yhdisteistä pystytään hyödyntämään myös ihmisten terveyden hoidossa. Yksi hyvä esimerkki on pihka, jonka teho haavanhoidossa on pystytty osoittamaan tieteellisesti. Sen kyky torjua taudinaiheuttajia on jopa antibioottejakin tehokkaampi. Pihka on tehonnut myös lääkkeille vastustuskykyisiin bakteereihin.
Myllyrannan historiallisella luontopolulla
Hyvinkäältä matkani jatkuu Varsinais-Suomessa sijaitsevan Kosken kunnan alueelle. Paikalle päästyäni pysähdyn Myllyrannan luontopolulle, joka kiertää niitty- ja jokimaisemien halki noin kilometrin pituisen reitin. Luontopolun varrelle näen entisaikain myllyrakenteita sekä ainoan jäljellä olevan myllytorpan.
Paimionjoki koskineen on antanut tälle seudulle aikanaan loistavat puitteet mylly- ja sahateollisuuden käynnistämiselle. Kunnan halki kulkee lisäksi yksi Suomen vanhimmista teistä, arviolta 800-luvulla valmistunut Hämeen Härkätie.
Koskella tehtyjen muinaislöydösten perusteella on voitu päätellä, että täällä on ollut asutusta jo kivikaudella. Kivikauden jälkeen asutus alkoi levitä uudelleen vasta myöhäiskeskiajalla, 1300-luvun tienoilla.
Patakosken virtauksilla
Muutama vuosi sitten Koski oli median parrasvaloissa, sillä täällä pesi kattohaikarapariskunta, jonka elämää saattoi seurata nettikameran välityksellä. Haikarat saivat kolme poikasta, joista vain yksi selviytyi elämään. Etelä-Suomessa on koetettu edistää haikaroiden pesintää rakentamalla tekopesiä kosteikkojen läheisyyteen, joten saa nähdä saadaanko laji tulevaisuudessa vakiinnutettua Suomeen.
Seuraan Myllyrannan padotetun Patakosken reunaa ja yritän päästä mahdollisimman lähelle virtausta. Montaa minuuttia en ehdi kuvailla ilman käsineitä, kun jo sormet muuttuvat punaiseksi ja alkavat ikävästi pistellä. Pakkasta on tällä hetkellä noin kymmenen astetta.
Kylmässä ulkoilulla on omat riskinsä eikä paleltuminen ole niistä vähäisin, mutta onko siitä ihmiselle jotain hyötyä?
Kylmän fysiologiset vaikutukset
Tiedetään ainakin, että ihmisillä on niin kutsuttua ruskeaa rasvaa, muun muassa solisluiden yläpuolella ja kaulalla. Sen määrä kuitenkin vaihtelee yksilökohtaisesti.
Kylmässä ulkoiltaessa ruskea rasva alkaa polttaa glukoosia ja rasvoja ja tuottamaan lämpöenergiaa. Näin se helpottaa sekä sokeriaineenvaihduntaa että painonhallintaa. Kun valkea rasva varastoi energiaa, ruskea kuluttaa sitä. Lihasten väriseminen pakkasella edesauttaa ruskean rasvan lisääntymistä. Sen määrä kasvaa myös liikunnan seurauksena, koska palellessa lihakset supistelevat samalla tapaa.
Hyvä fyysinen kunto ja lihasmassa edesauttavat lämmöntuotantoa, sillä valtaosa lihasten kuluttamasta energiasta muuttuu lämmöksi. Ihmisen koollakin on merkitystä; pieni ihminen on suuremmassa paleltumisvaarassa.
Takaako maalaisympäristö paremman terveyden?
Koskelta ajoreittini jatkuu kumpuilevien maaseutumaisemien halki kohti Sastamalassa sijaitsevaa Ellivuorta.
Sastamala nimi on ilmeisesti muunnos Sastamall-sanasta. Sen alkuperä viittaa keskiaikaan, sillä se on mainittu ensimmäistä kertaa 1300-luvulla kuningas Birger Maununpojan kirjeessä. Alueelta löytyneiden merovingiaikaisten kalmistojen perusteella on päätelty, että asukkaiden määrä on alkanut kasvaa alueella 575-800 jälkeen ajanlaskun.
Nykyinen Sastamalan kaupunki on syntynyt yhdeksän vuotta sitten neljän kunnan, Vammalan, Mouhijärven Kiikoisten ja Äetsän yhdistyessä.
Ajelu maaseudulla saa minut joskus kaipaamaan takaisin omalle kotiseudulleni, vaikken sitä aikanaan juuri osannutkaan arvostaa. Hiljaisuuden lisäksi maaseutuympäristössä eläminen saattaa tuottaa terveyden kannalta muitakin etuja.
Maaseudulla asuvilla lapsilla on todettu esiintyvän vähemmän allergioita kuin kaupungeissa asuvilla. Tiedetään myös, että maalla asuvien lasten ihon mikrobisto on erilainen kaupunkilaisiin verrattuna ja se saattaa heillä ehkäistä allergioita myöhemmällä iällä. Näin siksi, koska ihokerrokset sisältävät immuunijärjestelmän soluja ja nämä solut taas kommunikoivat ihmisen ulkopuolisten ja hänen omien solujensa kanssa.
Omalla kohdallani maalla asuminen ei ole estänyt allergioita. Tosin, lapsena sain monta antibioottikuuria korvatulehdusten tähden ja oletettavasti sillä on ollut oma merkityksensä asiaan. Silloin ei vielä tiedetty, että koivusta saatava koivusokeri vähentää korvatulehduksia aiheuttavan bakteerin kasvua. Ainakin osa tärykalvopuhkaisuista olisi saattanut jäädä väliin.
Ellivuoren rinteillä
Saavun Salonsaaressa sijaitsevalle Ellivuorelle alkuiltapäivästä. Nousen korkeaa portaikkoa ylös katselemaan rinteestä alas mutkittelevia laskettelijoita. Hiihtohissi kuljettaa ihmisiä tasaisena virtana Ellivuoren huipulle, joka kohoaa 145 metrin korkeuteen merenpinnasta. Salonsaaren korkein mäki on kuusi metriä korkeampi Pirunvuori.
Ellivuori perustettiin 1960-luvun alkupuolella kolmen urheiluseuran toimesta. Aluksi paikalle rakennettiin talkoovoimin hiihtomaja ja tanssilava. Ensimmäinen hiihtohissillinen rinne paikalle saatiin vuonna 1964.
Nykyisin laskettelijoita vetää rinteeseen neljä suurta ankkurihissiä, jotka pystyvät nostamaan 5000 henkilöä tunnissa. Lastenrinteessä käytössä on sompa- ja Pinoccio-hissit. Laskettelijoiden käytössä on yhteensä kuusi valaistua ja lumetettua rinnettä ja niiden vaikeusasteet vaihtelevat vihreästä mustaan.
Auringossa on voimaa
Ellivuori sopii mainiosti myös lajia aloitteleville. Täällä näkyykin paljon lapsiperheitä, joista osa on tullut laskettelemaan, osa pulkkamäkeen. Tänään onkin ollut hyvä päivä ulkoiluun ja lasketteluun. Aurinko on paistanut pilvettömältä taivaalta eikä ole pahemmin tuullutkaan.
Auringon valolla on silläkin oma tärkeä merkityksensä terveydelle. New Scientist -lehden mukaan auringonvalolla ja raittiilla ilmalla olisi jopa estettävissä huomattava määrä sairaalainfektioista, sillä auringon uv-säteet pystyvät tuhoamaan haitallisia bakteereita. Auringonvalo ylläpitää vuorokausirytmiä ja tehostaa D3-vitamiinin tuotantoa, jolla on monia tärkeitä tehtäviä elimistössä. D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin imeytymiseen, mutta sen lisäksi siitä on muutakin hyötyä.
Bostonin yliopistossa tehty tutkimus vahvistaa D-vitamiinin vaikutuksen geeneihin, jotka ovat yhteydessä syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin, tartuntatauteihin sekä autoimmuunisairauksiin. Tutkimuksen mukaan D-vitamiini saattaa alentaa riskiä moniin näistä sairauksista muuttamalla geenien aktiivisuutta.
Osa 2. julkaistaan sunnuntaina 11.maaliskuuta 2018.