Sääksmäeltä, Vanajaveden rannalta löytyy eriskummallinen paikka nimeltä Visavuori. Visavuori oli Suomen ensimmäinen taiteilijakoti, jonka rakennuttanut mies oli paitsi taiteilija, myös innokas puutarhuri, musiikin ystävä ja tähtiharrastaja. Taiteilijan tie arvostetuksi veistotaiteen mestariksi ei kuitenkaan käynyt mutkitta.
Lahjakkuus toi tukijoita
Turussa, vuonna 1864 syntyneellä Emil Wikströmillä ei olisi ollut itsellään mitään mahdollisuuksia taideopintojen kustantamiseen, mutta lahjakas poika onnistui keräämään tukijoita, joiden avustamana hän pääsi opiskelemaan ensin Turun piirustuskouluun ja sieltä edelleen Helsinkiin, jossa hän opiskeli muun muassa Suomen Taideteollisuusyhdistyksen Veistokoulussa.
Turkulaisten tukijoiden ja senaatin apurahan turvin Emilin opiskelut jatkuivat Wienin taideakatemiassa, jossa hän pääsi Johann Strauss -monumentin ja Itävallan parlamenttitalon päätykolmionkin suunnitelleen kuvanveistäjän professori Edmund von Hellmerin oppiin.
Huone Pariisissa
Emilin ystävän Axel Gallénin onnistui houkuttelemaan hänet opiskelemaan vielä Pariisiin Académie Julianiin, joka oli erityisesti ulkomaalaisten opiskelijoiden suosiossa.
Pariisissa ollessaan Emil ystävystyi muihinkin sen ajan taitelijoihin, kuten Eero Järnefeltiin ja Pekka Haloseen. Suurkaupunki houkutti suomalaisia ja skandinaavisia taiteilijoita, mutta rahaa oli niukasti ja asumisolot vaatimattomia.
Emilin saapuessa ensi kertaa Pariisiin, hän asui talven ystävänsä Axelin kanssa ullakkohuoneistossa Pariisin ryövärikortteleissa. ”Minun osoitteeni on nyt Rue des Battignolles 73”, Emil kirjoitti äidilleen marraskuussa 1885. Kirjeessään hän kuvaa huonetta 7-8 neliön kokoiseksi ja kalustettuna niin pieneksi, että toisen piirtäessä, toisen oli oltava pitkällään sängyllä.
Tunnetuimmat veistotyöt
Sinnikäs opiskelu palkittiin ja Emil Wikströmistä kehittyi lopulta yksi Suomen taiteen kultakauden merkittävimpiä kuvanveistäjiä, jonka realistista tyyliä ihailtiin.
Wikström toteutti useita suuria julkisia veistotöitä, kuten J.V. Snellmannin ja Elias Lönnrotin muistomerkit, Kansallismuseon graniittisen karhun sekä Helsingin rautatieaseman Lyhdynkantajat.
Emilin läpimurto oli kuitenkin Säätytalon otsikkoryhmän veistokilpailu, jonka avulla hän vakiinnutti oman paikkansa julkisten monumenttien tekijänä. Myös yksityiset keräilijät tilasivat häneltä kookkaita teoksia.
Ateljeessa esillä oleva Lyhdynkantajien lyhty on yksi neljästä lyhdystä, jotka konservoitiin muutamia vuosia sitten ja samalla alkuperäiset vaihdettiin uusiin.
Inspiraatioita kansarunoudesta
Visavuoren, Emil Wikström löysi aikanaan lomaillessaan kesällä Sääksmäellä ystävänsä Axel Gallénin kanssa. Alkuperäinen Visavuori tuhoutui tulipalossa, mutta rakennussuunnitelmat aloitettiin heti uudelleen ja nykyinen ateljee saatiin valmiiksi vuonna 1903.
Ateljeerakennuksen alakerrassa on toiminut Suomen ensimmäinen pronssivalimo. Siellä Emil valoi veistoksiaan pronssiin ja siirsi salaisen pronssivalutaitonsa myös oppilailleen.
Emilin ateljeessa tuli olla paljon tilaa, koska veistotilauksia oli useita samanaikaisesti ja työt olivat valtavan kokoisia. Veistotöihinsä hän ammensi inspiraatioita muun muassa kansanrunoudesta. Tässä taidonnäyte Kalevalan tietäjän ja tarusankari Väinämöisen kädestä, joka on yksi yksityiskohta Helsingissä sijaitsevasta Lönnrot-monumentista.
Oma observatorio
Pariisissa opiskellessaan Emil oli asunut lähellä observatoriota ja kiinnostunut tähtitieteestä. Siksi hän halusi rakennuttaa myös oman kodin yhteyteen tähtitornin.
Tähtitornin kaukoputken jalusta on muurattu peruskallioon ja sen katto on pyörivä. Kaukoputken jalustan koneiston ansiosta taivaankappaleita päästiin seuraamaan kaukoputkella maan pyörimisliikkeen mukaan.
Ateljeessa on esillä planeettojen havaintomalli 1700-luvulta ja Emilin kaukoputki ja mikroskooppi.
Taiteilijoiden suku
Emilin yksi harrastuksista oli valokuvaaminen. Ateljeessa hänellä oli pimiö kuvien kehittämistä varten.
Pimiössä on nähtävillä vanha filmi, jonka Wikströmin vävy Asko Ivalo on kuvannut Visavuoressa vuonna 1936. Filmiin ovat päässeet mukaan muun muassa Emilin lapset ja lapsenlapset.
Wikströmin suvussa oli muitakin taiteelliselle alalle suuntautuneita. Emilin vävy Yrjö Suomalainen oli viulisti ja musiikkikriitikko ja Yrjön tytär Saskia Suomalainen oopperalaulaja. Emil Wikströmin tyttären poikakaan ei ole jäänyt suomalaisilta noteeraamatta.
”Grandpapa oli minulle eräänlainen turva. Ei nyt Jumala, mutta muutaman portaan siitä alaspäin. Minun mielestäni hän tiesi kaiken”, kuvasi pilapiirtäjä Kari Suomalainen suhdettaan isoisäänsä.
Tunteita herättävät piirrokset
Kesäisin Suomalaiset muuttivat Visavuoreen ja lapset saivat luvan leikkiä ateljeessa. Siellä Kari nikkaroi ystävänsä Jorma Haapkylän kanssa kokonaisen laivaston.
Kerran Sääksmäen Rapolan kartanosta kotoisin ollut presidentti Svinhufvud oli tullut vierailulle Visavuoreen kirkkoveneellä ja niinpä Kari ja Jorma päättivät koristella laivaston juhlalipuin ja järjestää ne vielä kunniarivistöön laiturin vierelle. Suureksi pettymykseksi Ukko-Pekka lempinimen saanut presidentti ei luonut silmäystäkään poikien komeaa laivastoa kohti. ”Siitä lähtien en ole oikein tykännyt Svinhufvudista”, oli Kari kertonut.
Ateljeesta löytyy Emil-papan valokset kuusivuotiaan lapsenlapsensa käsistä. Vieressä on Karin muistovihko vuodelta 1932, johon on kirjoitettu sanat,” Eteenpäin on elävän mieli”.
Kari Suomalainen työskenteli useita vuosia Helsingin Sanomien poliittisena pilapiirtäjänä ja vuonna 1977 hänelle myönnettiin professorin arvonimi. Karin ammattitaidon arvostus näyttäytyi ehkä parhaiten poliitikkojen suhtautumisessa hänen töihinsä. Aluksi he loukkaantuivat siitä, että heitä käytettiin pilapiirroksissa, myöhemmin siitä, jos eivät päässeet niihin mukaan.
Hirsinen taiteilijakoti
Yksi Emil Wikströmin intohimoista oli puutarhanhoito. Puutarhaansa hän tilasi siemeniä ulkomailta asti. Uudessa ateljeessa oli talvipuutarha koristekasveille ja aprikooseja ja viinirypäleitä kasvatettiin etelärinteessä sijaitsevassa isossa kasvihuoneessa. Nyt kasvihuoneesta on enää jäljellä vain rinteeseen pengerretty kivinen seinä. Sen vieressä on Kari-paviljonki, joka rakennettiin Kari Suomalaisen lahjoittaessa Visavuorta ylläpitävälle museosäätiölle elämäntuotantonsa, muun muassa noin 8000 piirrosta ja maalauksia.
Paviljonki, jossa järjestetään vaihtelevia näyttelyitä, on parhaillaan remontin alla, joten sinne en pääse tänään katsomaan.
Emil Wikströmin ateljeerakennuksen vieressä sijaitsee myös ylätalo eli taiteilijan oma koti, joka on valmistunut aikaisemmin kuin ateljee, vuonna 1902. Persoonallinen, hirsinen rakennus seisoo kallioisella mäellä Vanajaveden rannalla.
Joulun taikaa Visavuoressa
Hyvä joululeivonnaisten tuoksu tulvahtaa ilmoille astuessani sisään Wikströmin kotitaloon.
Visavuori oli ensimmäinen erämaa-ateljee, joka rakennettiin suomalaisuusaatteen vaikutuksesta. Moni maailmalla opiskellut Emil Wikströmin taiteilijaystävä hakeutui niin ikään maaseudun rauhaan.
Emilin vaimo Alice, jonka maalaus on salin seinällä, ei sen sijaan voinut ymmärtää, miksi hänet piti raahata Sääksmäen korpeen. Hän oli ollut helsinkiläinen seurapiiriperhonen, jota monet tavoittelivat.
Alice ja Emil saivat yhdessä kolme tytärtä ja he asuivat pääsääntöisesti Visavuoressa. Lasten lähdettyä maailmalle Visavuori sai toimia heidän kesäkotinaan.
Samana vuonna 1918, kun Visavuoresta tuli Wikströmeille kesäpaikka, Emil nimitettiin Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajaksi ja vuotta myöhemmin hänelle myönnettiin professorin arvonimi.
Alkuperäinen sisustus ja irtaimisto tuo Wikströmien kotiin aitoa vuosisadan vaihteen tunnelmaa. Huoneista löytyy paljon hienoilla yksityiskohdilla koristeltuja puisia huonekaluja. Valtaosa taiteilijakodin huonekaluista on ostettu Pariisista.
Kulttuuriperintö jää elämään
Wikströmien salin seinää koristaa taiteilijan muotokuva katse suunnattuna kaukaisuuteen.
Emil Wikströmin käsistä syntyi enemmän julkisia veistoksia kuin keneltäkään kuvanveistäjältä tuohon aikaan, muun muassa Suomen suurmiesten monumentteja, suihkulähteitä ja veistoksia Eliel Saarisen rakennuksiin. Viimeiset vuotensa Emil vietti täällä Visavuoressa.
Vaikka sota-ajan heikon ravinnon ja sairauksien uuvuttama taiteilija kuoli vuonna 1942, hänen kattava tuotantonsa on jäänyt elämään.
Nykyisin Emil Wikströmin kulttuuriperintöä vaalii Visavuoren museosäätiö, johon kuuluu Valkeakosken kaupunki ja Emil Wikströmin perikunta. Visavuoressa Emil Wikströmin teoksia on esillä noin sata.
Visavuori ja etenkin sen puutarha pääsevät parhaiten oikeuksiinsa kesällä. Tänne pääsee tulemaan joko autolla vanhaa kolmostietä pitkin tai Tampereelta laivakyydillä. Sääksmäeltä löytyy muutakin mielenkiintoista nähtävää, joita ei kannata unohtaa: esimerkiksi komea, keskiajalta peräisin oleva kivikirkko, jonne pääsee ajamaan upeiden järvimaisemien yli Sääksmäen siltaa pitkin sekä 70 metriä korkea Rapolanharju, jossa on jäänteitä Suomen suurimmasta muinaislinnasta.