Tänään edessäni on tutustuminen Unescon maailmanperintökohteeseen Vanhaan Raumaan. Selkämeren itärannalla sijaitseva Rauma sai kaupunkioikeudet vuonna 1442. Raumalle saapuneet fransiskaanimunkit perustivat tänne aikanaan luostarin ja kaupunki alkoi oletettavasti laajeta sen ympärille. Vanhan Rauman puutaloalue alkoi kehittyä vuonna 1682 riehuneen tulipalon jälkeen.
Raumalaiset ovat saaneet elantonsa paitsi merenkulusta myös pitsinnypläyksestä. Vuodesta 1971 lähtien kaupungissa on järjestetty pitsiviikkoa, joka pitää sisällään monenlaista kulttuuritarjontaa. Viikko huipentuu Mustan pitsin yöhön, jolloin monet liikkeet Vanhassa Raumassa ovat auki yömyöhään ja Kauppatorin ympäristö täyttyy iloisista juhlijoista.
Tällä viikolla vietetään taas vuotuista pitsiviikkoa ja olen lähdössä opastetulle kierrokselle halki Vanhan Rauman katujen. Vähän ennen puolta päivää saavun Rauman barokkityylisen raatihuoneen eteen. Opastettu kierros käynnistyy kello kaksitoista. Vanhaan Raumaan tullessa kannattaa muistaa, että täällä kadut ovat pitkälti mukulakivisiä, joten hyvät kengät voivat säästää nilkkavammoilta.
Vanhan Rauman jakaa keskiajalta periytynyt katuverkosto. Alueella on kuutisensataa rakennusta, joista vanhimmat on rakennettu 1700-luvulla, kuten ylimpänä näkyvä keltapintainen Rauman raatihuonekin. Rauman purjelaivaston vauraus teki mahdolliseksi vilkkaan rakentamisen 1800-luvun lopulla.
Kaupungin lähes neljästäkymmenestätuhannesta asukkaasta kahdeksansataa asuu tässä 29 hehtaaria käsittävässä puutalokaupunginosassa. Alueella on asuinrakennusten lisäksi vilkasta yritystoimintaa. Kauppatorin laidalta löytyy noin 200 liikettä, ravintoloita ja hyviä kahviloita.
Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon maailmanperintöluettelon tavoitteena on suojella maailman ainutlaatuista kulttuuri ja luonnonperintöä. Se jakaa kohteilleen myös korjausavustusta. Vanhassa Raumassa toimii korjausrakentamiskeskus Tammela, josta saa ohjeita Vanhan Rauman rakennusten korjaustekniikoista ja siellä toimii myös varaosapankki, josta on saatavissa ovia, ikkunoita ja pienosia korjaajien tarpeisiin. Tämän Isokirkkokadun talon katseenvangitsijoina toimivat kauniit ikkunankaaret.
Vanhan pankkirakennuksen julkisivusta löytyy paljon tyyliteltyjä yksityiskohtia.
Kuninkaankadun ja Kauppakadun yhdistävä Kitukränn on Suomen kapein katu ja sen alkupäässä oleva kyltti varoittaa kauttakulkijaa: ”Kaikenlainen loastus ja tahraaminen on ankarasti kielletty kahdenkymmenen markan sakon uhalla”.
Raumalla toiminut fransiskaaniluostari oli olemassa 1400-luvun alusta vuoteen 1538 asti. Se sijaitsi Vanhan Rauman pohjoispuolella Raumajoen varrella. Luostarin tehtävänä oli huolehtia köyhistä ja sairaista. Rauman Pyhän Ristin kirkko rakennettiin fransiskaanikonventin kirkoksi 1500-luvun alkupuolella. Uskonpuhdistuksen seurauksena luostari kuitenkin lakkautettiin ja kirkko jäi luterilaiseen käyttöön. Tänään Pyhän Ristin kirkossa on vihkitilaisuus, joten kirkkoon tutustuminen on jätettävä toiseen kertaan.
Kuvaajan käsilaukku ei ole unohtunut penkille eikä nainenkaan ole aito, vaan taiteilija Kerttu Horilan keraaminen ihmisfiguuri Rauma Flikk. Teos löytyy Kuninkaankadun varrelta.
Kuninkaankadulla sijaitsee myös Kontion kahvila, joka on toiminut niin kauan kuin jaksan muistaa ja siellä on myös tullut käytyä useasti. Yritys pyörii nyt jo nuoremman sukupolven voimin.
Opastetun kierroksen päätteeksi pysähdyn Cafe Saliin kahvitauolle. Täällä on valikoima ja palvelu kohdallaan. Kahvila sijaitsee Kauppatorin varrella, joten siihen on helppo pistäytyä vaikka ostoskierroksen päätteeksi.
Raumalla on välitön ja rento ilmapiiri ja täällä olisi mukava viipyä pitempäänkin. Mikäli haluat saada hyvän kokonaiskuvan kaupungista, kannattaa suunnistaa Rauman vesitorniin, josta avautuvat hienot näköalat kaupungin ylle. Vesitornin ravintolassa voit istuutua katselemaan maisemia kahvikupposen ääreltä tai illastaa pitkän kaavan mukaisesti. Jos väsymys yllättää, Raumalta löytyy myös hyvät majoitusmahdollisuudet eri budjeteille ja tarpeisiin.